En tiedä. En tiedä millaista tuskaa vanhempi kokee kun lapsi sairastuu, enkä tiedä miltä tuntuu kun oma vanhempi sairastuu. Tarkoitan sairastumisella jotain vakavempaa kuin flunssa tai kuume, vaikka vanhemmilla se voi tuntua jo tarpeeksi pahalta kun pieni sairastaa eikä oloa voi helpottaa.

Tällaisia asioita ei kukaan osaa suhteuttaa ilman että sen kokee henkilökohtaisesti. Olen silti miettinyt tätä. Tällä viikolla olen kuullut kaksi syöpäuutista. Vaikka molemmat heistä ovat täysin eri ikäluokkaa, ovat molemmat silti äitejä ja molemmilla on äidit. Toisen lapset ymmärtävät tilanteen, toisen ei. Molempien äidit ymmärtävät tilanteen, toinen on alle kolmekymmentä, toinen yli viisikymmentä. Iskeekö epätoivo? Ja ennenkaikkea kenelle se iskee?

Työni puolesta tapaan sillointällöin ihmisiä jotka ovat sairastaneet syövän, jotkut useamman, paras vaiko sitten heikoin tulos on ollut 11 eri syöpää, elossa kunnes kuolleeksi todistetaan. 

Nytkö alan olemaan siinä iässä että ympärilläni oleviin ihmisiin kuuluu laajalta ikäskaalalta porukkaa, paljon ihmisiä, paljon ihmisiä jotka ovat kokeneet paljon asioita ja tulevat kokemaan. Nyt vasta ympärilläni alkaa olemaan elämää, koska sairaudet ja ikävät asiat kuuluvat elämään kuten toki myös onnelliset asiat, mutta nyt kaikki tulee ilmi. Minusta tuntuu siltä kuin aiemmin ei olisi edes ollut sanaa syöpä, tai vaikka se keskenmeno, ainiin minun ystävänikin sai keskenmenon juuri. Ennen puheenaiheet oli jotain muuta, mitä tulee telkkarista, mitä kukin harrastaa ja katottiinko niitä euroviisuja. Nykyään päivitetään sairauslistaa ja valitellaan vaivoista, ollaan ihan kummissaan jos jostain vielä löytyy ihminen joka ei joko ole henkilökohtaisesti tai hänen lähipiirissään ei ole tapahtunut mitään vakavaa sairautta tai menetystä. 

Koska me kaikki joudutaan kokemaan se kaikki tavalla tai toisella ei ole sellaista ihmistä, ei ole niin puhtoista paikkaa mistä sellaisen löytäisi, ei ole niin seinien sisällä kasvatettua lasta etteikö hän joskus olisi jotain menettänyt.

Kuka kokee suurimman tuskan. Äiti joka pelkää menettävänsä lapsensa koska sairastaa? Äiti joka pelkää menettävänsä lapsensa joka on sairas? Lapsi joka pelkää menettävänsä sairaan äitinsä? 

Tähän päälle viikkoon on mahtunut myös yksi irtisanominen lähipiiriin, se ei tunnu enää missään. Ei ne syövätkään oikeastaan, niillä on myös jotain opetettavaa meille jokaiselle, varmasti. Rakastakaa nyt! Ei ole muuta kuin nyt.